kehaisu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakehaisu (2)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kehaisu | kehaisut |
genetiivi | kehaisun | kehaisujen kehaisuiden kehaisuitten |
partitiivi | kehaisua | kehaisuita kehaisuja |
akkusatiivi | kehaisu; kehaisun |
kehaisut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kehaisussa | kehaisuissa |
elatiivi | kehaisusta | kehaisuista |
illatiivi | kehaisuun | kehaisuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kehaisulla | kehaisuilla |
ablatiivi | kehaisulta | kehaisuilta |
allatiivi | kehaisulle | kehaisuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kehaisuna | kehaisuina |
translatiivi | kehaisuksi | kehaisuiksi |
abessiivi | kehaisutta | kehaisuitta |
instruktiivi | – | kehaisuin |
komitatiivi | – | kehaisuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kehaisu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |