Substantiivi

muokkaa

kehunta (9-J)

  1. kehuminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkehunt̪ɑ/
  • tavutus: ke‧hun‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehunta kehunnat
genetiivi kehunnan kehuntojen
(kehuntain)
partitiivi kehuntaa kehuntoja
akkusatiivi kehunta;
kehunnan
kehunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kehunnassa kehunnoissa
elatiivi kehunnasta kehunnoista
illatiivi kehuntaan kehuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehunnalla kehunnoilla
ablatiivi kehunnalta kehunnoilta
allatiivi kehunnalle kehunnoille
muut sijamuodot
essiivi kehuntana kehuntoina
translatiivi kehunnaksi kehunnoiksi
abessiivi kehunnatta kehunnoitta
instruktiivi kehunnoin
komitatiivi kehuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kehunna-
vahva vartalo kehunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kehunta Kielitoimiston sanakirjassa