kehunta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkehunt̪ɑ/
- tavutus: ke‧hun‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kehunta | kehunnat |
genetiivi | kehunnan | kehuntojen (kehuntain) |
partitiivi | kehuntaa | kehuntoja |
akkusatiivi | kehunta; kehunnan |
kehunnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kehunnassa | kehunnoissa |
elatiivi | kehunnasta | kehunnoista |
illatiivi | kehuntaan | kehuntoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kehunnalla | kehunnoilla |
ablatiivi | kehunnalta | kehunnoilta |
allatiivi | kehunnalle | kehunnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kehuntana | kehuntoina |
translatiivi | kehunnaksi | kehunnoiksi |
abessiivi | kehunnatta | kehunnoitta |
instruktiivi | – | kehunnoin |
komitatiivi | – | kehuntoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kehunna- | |
vahva vartalo | kehunta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. kehuminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kehunta Kielitoimiston sanakirjassa