kehunta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkehunt̪ɑ/
- tavutus: ke‧hun‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kehunta | kehunnat |
| genetiivi | kehunnan | kehuntojen (kehuntain) |
| partitiivi | kehuntaa | kehuntoja |
| akkusatiivi | kehunta; kehunnan |
kehunnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kehunnassa | kehunnoissa |
| elatiivi | kehunnasta | kehunnoista |
| illatiivi | kehuntaan | kehuntoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kehunnalla | kehunnoilla |
| ablatiivi | kehunnalta | kehunnoilta |
| allatiivi | kehunnalle | kehunnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kehuntana | kehuntoina |
| translatiivi | kehunnaksi | kehunnoiksi |
| abessiivi | kehunnatta | kehunnoitta |
| instruktiivi | – | kehunnoin |
| komitatiivi | – | kehuntoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kehunna- | |
| vahva vartalo | kehunta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kehuminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kehunta Kielitoimiston sanakirjassa