Substantiivi

muokkaa

keinahdus (39)

  1. keinahtaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkei̯nɑhdus/
  • tavutus: kei‧nah‧dus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keinahdus keinahdukset
genetiivi keinahduksen keinahdusten
keinahduksien
partitiivi keinahdusta keinahduksia
akkusatiivi keinahdus;
keinahduksen
keinahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi keinahduksessa keinahduksissa
elatiivi keinahduksesta keinahduksista
illatiivi keinahdukseen keinahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi keinahduksella keinahduksilla
ablatiivi keinahdukselta keinahduksilta
allatiivi keinahdukselle keinahduksille
muut sijamuodot
essiivi keinahduksena keinahduksina
translatiivi keinahdukseksi keinahduksiksi
abessiivi keinahduksetta keinahduksitta
instruktiivi keinahduksin
komitatiivi keinahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keinahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
keinahdus-

Etymologia

muokkaa

verbi keinahtaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa