kekkerit
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakekkerit (6) (monikollinen)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkekːerit̪/
- tavutus: kek‧ke‧rit
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | kekkerit |
| genetiivi | – | kekkerien kekkereiden kekkereitten |
| partitiivi | – | kekkereitä kekkerejä |
| akkusatiivi | –; – |
kekkerit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | kekkereissä |
| elatiivi | – | kekkereistä |
| illatiivi | – | kekkereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | kekkereillä |
| ablatiivi | – | kekkereiltä |
| allatiivi | – | kekkereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | kekkereinä |
| translatiivi | – | kekkereiksi |
| abessiivi | – | kekkereittä |
| instruktiivi | – | kekkerein |
| komitatiivi | – | kekkereine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kekkeri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |