kekkuloitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakekkuloitseminen (38)
- teonnimi verbistä kekkuloida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kekkuloitseminen | kekkuloitsemiset |
genetiivi | kekkuloitsemisen | kekkuloitsemisten kekkuloitsemisien |
partitiivi | kekkuloitsemista | kekkuloitsemisia |
akkusatiivi | kekkuloitseminen; kekkuloitsemisen |
kekkuloitsemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kekkuloitsemisessa | kekkuloitsemisissa |
elatiivi | kekkuloitsemisesta | kekkuloitsemisista |
illatiivi | kekkuloitsemiseen | kekkuloitsemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kekkuloitsemisella | kekkuloitsemisilla |
ablatiivi | kekkuloitsemiselta | kekkuloitsemisilta |
allatiivi | kekkuloitsemiselle | kekkuloitsemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kekkuloitsemisena (kekkuloitsemisna) |
kekkuloitsemisina |
translatiivi | kekkuloitsemiseksi | kekkuloitsemisiksi |
abessiivi | kekkuloitsemisetta | kekkuloitsemisitta |
instruktiivi | – | kekkuloitsemisin |
komitatiivi | – | kekkuloitsemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kekkuloitsemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kekkuloitsemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kekkuloitse + johdin -minen