keljuilu

Suomi

Substantiivi

keljuilu (2)

keljuileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkeljui̯lu/
tavutus: kel‧jui‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	keljuilu	keljuilut
genetiivi	keljuilun	keljuilujen keljuiluiden keljuiluitten
partitiivi	keljuilua	keljuiluita keljuiluja
akkusatiivi	keljuilu; keljuilun	keljuilut
sisäpaikallissijat
inessiivi	keljuilussa	keljuiluissa
elatiivi	keljuilusta	keljuiluista
illatiivi	keljuiluun	keljuiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	keljuilulla	keljuiluilla
ablatiivi	keljuilulta	keljuiluilta
allatiivi	keljuilulle	keljuiluille
muut sijamuodot
essiivi	keljuiluna	keljuiluina
translatiivi	keljuiluksi	keljuiluiksi
abessiivi	keljuilutta	keljuiluitta
instruktiivi	–	keljuiluin
komitatiivi	–	keljuiluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	keljuilu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi keljuilla (vokaalivartalo keljuil|e-) + johdin -u

Käännökset

1. keljuileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

keljuilu Kielitoimiston sanakirjassa