kelluminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakelluminen (38)
- teonnimi verbistä kellua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kelluminen | kellumiset |
| genetiivi | kellumisen | kellumisten kellumisien |
| partitiivi | kellumista | kellumisia |
| akkusatiivi | kelluminen; kellumisen |
kellumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kellumisessa | kellumisissa |
| elatiivi | kellumisesta | kellumisista |
| illatiivi | kellumiseen | kellumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kellumisella | kellumisilla |
| ablatiivi | kellumiselta | kellumisilta |
| allatiivi | kellumiselle | kellumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kellumisena (kellumisna) |
kellumisina |
| translatiivi | kellumiseksi | kellumisiksi |
| abessiivi | kellumisetta | kellumisitta |
| instruktiivi | – | kellumisin |
| komitatiivi | – | kellumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kellumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kellumis- | |