kelmu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kelmu (1)
- ohut takertuva kalvo, johon kääritään elintarvikkeita tai peitetään ruokaa sisältäviä astioita
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkelmu/
- tavutus: kel‧mu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kelmu | kelmut |
| genetiivi | kelmun | kelmujen |
| partitiivi | kelmua | kelmuja |
| akkusatiivi | kelmu; kelmun |
kelmut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kelmussa | kelmuissa |
| elatiivi | kelmusta | kelmuista |
| illatiivi | kelmuun | kelmuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kelmulla | kelmuilla |
| ablatiivi | kelmulta | kelmuilta |
| allatiivi | kelmulle | kelmuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kelmuna | kelmuina |
| translatiivi | kelmuksi | kelmuiksi |
| abessiivi | kelmutta | kelmuitta |
| instruktiivi | – | kelmuin |
| komitatiivi | – | kelmuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kelmu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. ohut kalvo, johon kääritään elintarvikkeita
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
muovikelmu, paistokelmu, pakastuskelmu, pintakelmu, selluloosakelmu, solukelmu