kelvannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kelvata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kelvannut kelvanneet
genetiivi kelvanneen kelvanneiden
kelvanneitten
partitiivi kelvannutta kelvanneita
akkusatiivi kelvannut; kelvanneen kelvanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kelvanneessa kelvanneissa
elatiivi kelvanneesta kelvanneista
illatiivi kelvanneeseen kelvanneisiin
kelvanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kelvanneella kelvanneilla
ablatiivi kelvanneelta kelvanneilta
allatiivi kelvanneelle kelvanneille
muut sijamuodot
essiivi kelvanneena kelvanneina
translatiivi kelvanneeksi kelvanneiksi
abessiivi kelvanneetta kelvanneitta
instruktiivi kelvannein
komitatiivi kelvanneine