keplotteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakeplotteleminen (38)
- teonnimi verbistä keplotella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keplotteleminen | keplottelemiset |
genetiivi | keplottelemisen | keplottelemisten keplottelemisien |
partitiivi | keplottelemista | keplottelemisia |
akkusatiivi | keplotteleminen; keplottelemisen |
keplottelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keplottelemisessa | keplottelemisissa |
elatiivi | keplottelemisesta | keplottelemisista |
illatiivi | keplottelemiseen | keplottelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keplottelemisella | keplottelemisilla |
ablatiivi | keplottelemiselta | keplottelemisilta |
allatiivi | keplottelemiselle | keplottelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keplottelemisena (keplottelemisna) |
keplottelemisina |
translatiivi | keplottelemiseksi | keplottelemisiksi |
abessiivi | keplottelemisetta | keplottelemisitta |
instruktiivi | – | keplottelemisin |
komitatiivi | – | keplottelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keplottelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
keplottelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi keplotella + johdin -minen