kepulainen

Suomi

Adjektiivi

kepulainen (38)

(puhekieltä, joskus halventava) Suomen Keskustan mukainen; keskustalainen
kepulaista politiikkaa

Substantiivi

kepulainen (38)

(puhekieltä, joskus halventava) Suomen Keskustan poliitikko, jäsen tai kannattaja; keskustalainen

Ääntäminen

IPA: /ˈkepuˌlɑi̯nen/
tavutus: ke‧pu‧lai‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kepulainen	kepulaiset
genetiivi	kepulaisen	kepulaisten kepulaisien
partitiivi	kepulaista	kepulaisia
akkusatiivi	kepulainen; kepulaisen	kepulaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kepulaisessa	kepulaisissa
elatiivi	kepulaisesta	kepulaisista
illatiivi	kepulaiseen	kepulaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kepulaisella	kepulaisilla
ablatiivi	kepulaiselta	kepulaisilta
allatiivi	kepulaiselle	kepulaisille
muut sijamuodot
essiivi	kepulaisena (kepulaisna)	kepulaisina
translatiivi	kepulaiseksi	kepulaisiksi
abessiivi	kepulaisetta	kepulaisitta
instruktiivi	–	kepulaisin
komitatiivi	–	kepulaisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kepulaise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kepulais-

Etymologia

Keskustapuolueesta muodostetusta lyhenteestä kepu + -lainen

Liittyvät sanat

Synonyymit

(slangia, halventava) kepuli

Aiheesta muualla

kepulainen Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kepulainen&oldid=4332908”