kerinyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä keriä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerinyt kerineet
genetiivi kerineen kerineiden
kerineitten
partitiivi kerinyttä kerineitä
akkusatiivi kerinyt; kerineen kerineet
sisäpaikallissijat
inessiivi kerineessä kerineissä
elatiivi kerineestä kerineistä
illatiivi kerineeseen kerineisiin
kerineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerineellä kerineillä
ablatiivi kerineeltä kerineiltä
allatiivi kerineelle kerineille
muut sijamuodot
essiivi kerineenä kerineinä
translatiivi kerineeksi kerineiksi
abessiivi kerineettä kerineittä
instruktiivi kerinein
komitatiivi kerineine