kerjääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakerjääminen (38)
- kerjätä-verbistä muodostettu teonnimi; pyyteleminen, almujen aneleminen, kerjuulla olo
- Joissakin kulttuureissa kerjäämistä pidetään työnä muiden töiden joukossa.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kerjääminen | kerjäämiset |
genetiivi | kerjäämisen | kerjäämisten kerjäämisien |
partitiivi | kerjäämistä | kerjäämisiä |
akkusatiivi | kerjääminen; kerjäämisen |
kerjäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kerjäämisessä | kerjäämisissä |
elatiivi | kerjäämisestä | kerjäämisistä |
illatiivi | kerjäämiseen | kerjäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kerjäämisellä | kerjäämisillä |
ablatiivi | kerjäämiseltä | kerjäämisiltä |
allatiivi | kerjäämiselle | kerjäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kerjäämisenä (kerjäämisnä) |
kerjäämisinä |
translatiivi | kerjäämiseksi | kerjäämisiksi |
abessiivi | kerjäämisettä | kerjäämisittä |
instruktiivi | – | kerjäämisin |
komitatiivi | – | kerjäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kerjäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kerjäämis- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kerjätä-verbistä muodostettu teonnimi; pyyteleminen, almujen aneleminen, kerjuulla olo
|
|