kerkkä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- havupuun oksan tai latvan vuosikasvain
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkerkːæ/
- tavutus: kerk‧kä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerkkä | kerkät |
| genetiivi | kerkän | kerkkien (kerkkäin) |
| partitiivi | kerkkää | kerkkiä |
| akkusatiivi | kerkkä; kerkän |
kerkät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerkässä | kerkissä |
| elatiivi | kerkästä | kerkistä |
| illatiivi | kerkkään | kerkkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerkällä | kerkillä |
| ablatiivi | kerkältä | kerkiltä |
| allatiivi | kerkälle | kerkille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerkkänä | kerkkinä |
| translatiivi | kerkäksi | kerkiksi |
| abessiivi | kerkättä | kerkittä |
| instruktiivi | – | kerkin |
| komitatiivi | – | kerkkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kerkä- | |
| vahva vartalo | kerkkä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- kerkkä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-A