Substantiivi

muokkaa

kerrosteisuus (40)

  1. se, että on kerrosteinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkerːosˌt̪ei̯suːs/
  • tavutus: ker‧ros‧tei‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerrosteisuus kerrosteisuudet
genetiivi kerrosteisuuden kerrosteisuuksien
partitiivi kerrosteisuutta kerrosteisuuksia
akkusatiivi kerrosteisuus;
kerrosteisuuden
kerrosteisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kerrosteisuudessa kerrosteisuuksissa
elatiivi kerrosteisuudesta kerrosteisuuksista
illatiivi kerrosteisuuteen kerrosteisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerrosteisuudella kerrosteisuuksilla
ablatiivi kerrosteisuudelta kerrosteisuuksilta
allatiivi kerrosteisuudelle kerrosteisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kerrosteisuutena kerrosteisuuksina
translatiivi kerrosteisuudeksi kerrosteisuuksiksi
abessiivi kerrosteisuudetta kerrosteisuuksitta
instruktiivi kerrosteisuuksin
komitatiivi kerrosteisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kerrosteisuude-
vahva vartalo kerrosteisuute-
konsonantti-
vartalo
kerrosteisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan kerrosteinen vartalosta kerrosteis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa