Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kerskuja (10)

  1. henkilö, joka kerskuu

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkerskujɑ/
  • tavutus: kers‧ku‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kerskuja kerskujat
genetiivi kerskujan kerskujien
(kerskujain)
partitiivi kerskujaa kerskujia
akkusatiivi kerskuja;
kerskujan
kerskujat
sisäpaikallissijat
inessiivi kerskujassa kerskujissa
elatiivi kerskujasta kerskujista
illatiivi kerskujaan kerskujiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kerskujalla kerskujilla
ablatiivi kerskujalta kerskujilta
allatiivi kerskujalle kerskujille
muut sijamuodot
essiivi kerskujana kerskujina
translatiivi kerskujaksi kerskujiksi
abessiivi kerskujatta kerskujitta
instruktiivi kerskujin
komitatiivi kerskujine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kerskuja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa