kerskuja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakerskuja (10)
- henkilö, joka kerskuu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkerskujɑ/
- tavutus: kers‧ku‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kerskuja | kerskujat |
genetiivi | kerskujan | kerskujien (kerskujain) |
partitiivi | kerskujaa | kerskujia |
akkusatiivi | kerskuja; kerskujan |
kerskujat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kerskujassa | kerskujissa |
elatiivi | kerskujasta | kerskujista |
illatiivi | kerskujaan | kerskujiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kerskujalla | kerskujilla |
ablatiivi | kerskujalta | kerskujilta |
allatiivi | kerskujalle | kerskujille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kerskujana | kerskujina |
translatiivi | kerskujaksi | kerskujiksi |
abessiivi | kerskujatta | kerskujitta |
instruktiivi | – | kerskujin |
komitatiivi | – | kerskujine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kerskuja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kerskuu
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kerskuja Kielitoimiston sanakirjassa