kertaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakertaus (39)
- kertaaminen; opitun asian opiskelu uudelleen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkert̪ɑus/ tai /ˈkert̪ɑu̯s/
- tavutus: ker‧ta‧us / ker‧taus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kertaus | kertaukset |
genetiivi | kertauksen | kertausten kertauksien |
partitiivi | kertausta | kertauksia |
akkusatiivi | kertaus; kertauksen |
kertaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kertauksessa | kertauksissa |
elatiivi | kertauksesta | kertauksista |
illatiivi | kertaukseen | kertauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kertauksella | kertauksilla |
ablatiivi | kertaukselta | kertauksilta |
allatiivi | kertaukselle | kertauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kertauksena | kertauksina |
translatiivi | kertaukseksi | kertauksiksi |
abessiivi | kertauksetta | kertauksitta |
instruktiivi | – | kertauksin |
komitatiivi | – | kertauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kertaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kertaus- |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakertausharjoitus, kertauskurssi, kertauskuulustelu, kertausmerkki
Idiomit
muokkaa- Sanonnat
- ~ on opintojen äiti – uudelleen opiskelemalla oppii parhaiten, eli opitut asiat tulisi siis aina kerrata
Aiheesta muualla
muokkaa- kertaus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 341 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa