kesiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakesiminen (38)
- teonnimi verbistä kesiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kesiminen | kesimiset |
genetiivi | kesimisen | kesimisten kesimisien |
partitiivi | kesimistä | kesimisiä |
akkusatiivi | kesiminen; kesimisen |
kesimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kesimisessä | kesimisissä |
elatiivi | kesimisestä | kesimisistä |
illatiivi | kesimiseen | kesimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kesimisellä | kesimisillä |
ablatiivi | kesimiseltä | kesimisiltä |
allatiivi | kesimiselle | kesimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kesimisenä (kesimisnä) |
kesimisinä |
translatiivi | kesimiseksi | kesimisiksi |
abessiivi | kesimisettä | kesimisittä |
instruktiivi | – | kesimisin |
komitatiivi | – | kesimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kesimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kesimis- |