keskeytyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakeskeytyminen (38)
- teonnimi verbistä keskeytyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keskeytyminen | keskeytymiset |
genetiivi | keskeytymisen | keskeytymisten keskeytymisien |
partitiivi | keskeytymistä | keskeytymisiä |
akkusatiivi | keskeytyminen; keskeytymisen |
keskeytymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keskeytymisessä | keskeytymisissä |
elatiivi | keskeytymisestä | keskeytymisistä |
illatiivi | keskeytymiseen | keskeytymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keskeytymisellä | keskeytymisillä |
ablatiivi | keskeytymiseltä | keskeytymisiltä |
allatiivi | keskeytymiselle | keskeytymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keskeytymisenä (keskeytymisnä) |
keskeytymisinä |
translatiivi | keskeytymiseksi | keskeytymisiksi |
abessiivi | keskeytymisettä | keskeytymisittä |
instruktiivi | – | keskeytymisin |
komitatiivi | – | keskeytymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keskeytymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
keskeytymis- |