keskittämätön
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
keskittämätön (34-C) (komparatiivi keskittämättömämpi, superlatiivi keskittämättömin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka ei keskitä
- sellainen, jota ei ole keskitetty tai keskitetä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkeskit̪ˌt̪æmæt̪øn/
- tavutus: kes‧kit‧tä‧mä‧tön
Etymologia muokkaa
- verbimuodosta keskittämätön
Verbi muokkaa
keskittämätön
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä keskittää
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keskittämätön | keskittämättömät |
| genetiivi | keskittämättömän | keskittämättömien (keskittämätönten) |
| partitiivi | keskittämätöntä | keskittämättömiä |
| akkusatiivi | keskittämätön; keskittämättömän |
keskittämättömät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keskittämättömässä | keskittämättömissä |
| elatiivi | keskittämättömästä | keskittämättömistä |
| illatiivi | keskittämättömään | keskittämättömiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keskittämättömällä | keskittämättömillä |
| ablatiivi | keskittämättömältä | keskittämättömiltä |
| allatiivi | keskittämättömälle | keskittämättömille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keskittämättömänä (keskittämätönnä) |
keskittämättöminä |
| translatiivi | keskittämättömäksi | keskittämättömiksi |
| abessiivi | keskittämättömättä | keskittämättömittä |
| instruktiivi | – | keskittämättömin |
| komitatiivi | – | keskittämättömine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |