keskustelija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakeskustelija (12)
- henkilö, joka keskustelee
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keskustelija | keskustelijat |
| genetiivi | keskustelijan | keskustelijoiden keskustelijoitten (keskustelijain) |
| partitiivi | keskustelijaa | keskustelijoita |
| akkusatiivi | keskustelija; keskustelijan |
keskustelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keskustelijassa | keskustelijoissa |
| elatiivi | keskustelijasta | keskustelijoista |
| illatiivi | keskustelijaan | keskustelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keskustelijalla | keskustelijoilla |
| ablatiivi | keskustelijalta | keskustelijoilta |
| allatiivi | keskustelijalle | keskustelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keskustelijana | keskustelijoina |
| translatiivi | keskustelijaksi | keskustelijoiksi |
| abessiivi | keskustelijatta | keskustelijoitta |
| instruktiivi | – | keskustelijoin |
| komitatiivi | – | keskustelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | keskustelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka keskustelee
|
Aiheesta muualla
muokkaa- keskustelija Kielitoimiston sanakirjassa