kesyyntyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakesyyntyminen (38)
- teonnimi verbistä kesyyntyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kesyyntyminen | kesyyntymiset |
genetiivi | kesyyntymisen | kesyyntymisten kesyyntymisien |
partitiivi | kesyyntymistä | kesyyntymisiä |
akkusatiivi | kesyyntyminen; kesyyntymisen |
kesyyntymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kesyyntymisessä | kesyyntymisissä |
elatiivi | kesyyntymisestä | kesyyntymisistä |
illatiivi | kesyyntymiseen | kesyyntymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kesyyntymisellä | kesyyntymisillä |
ablatiivi | kesyyntymiseltä | kesyyntymisiltä |
allatiivi | kesyyntymiselle | kesyyntymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kesyyntymisenä (kesyyntymisnä) |
kesyyntymisinä |
translatiivi | kesyyntymiseksi | kesyyntymisiksi |
abessiivi | kesyyntymisettä | kesyyntymisittä |
instruktiivi | – | kesyyntymisin |
komitatiivi | – | kesyyntymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kesyyntymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kesyyntymis- |