Substantiivi

muokkaa

ketjutus (39)

  1. ketjuttaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈket̪jut̪us/
  • tavutus: ket‧ju‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ketjutus ketjutukset
genetiivi ketjutuksen ketjutusten
ketjutuksien
partitiivi ketjutusta ketjutuksia
akkusatiivi ketjutus;
ketjutuksen
ketjutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ketjutuksessa ketjutuksissa
elatiivi ketjutuksesta ketjutuksista
illatiivi ketjutukseen ketjutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ketjutuksella ketjutuksilla
ablatiivi ketjutukselta ketjutuksilta
allatiivi ketjutukselle ketjutuksille
muut sijamuodot
essiivi ketjutuksena ketjutuksina
translatiivi ketjutukseksi ketjutuksiksi
abessiivi ketjutuksetta ketjutuksitta
instruktiivi ketjutuksin
komitatiivi ketjutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ketjutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ketjutus-

Etymologia

muokkaa

verbi ketjuttaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa