ketsi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kaksimastoinen purjealus, jossa on isomasto sekä sitä lyhempi mesaanimasto aluksen peräosassa isomaston takana
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈket̪si/
- tavutus: ket‧si
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ketsi | ketsit |
| genetiivi | ketsin | ketsien (ketsein) |
| partitiivi | ketsiä | ketsejä |
| akkusatiivi | ketsi; ketsin |
ketsit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ketsissä | ketseissä |
| elatiivi | ketsistä | ketseistä |
| illatiivi | ketsiin | ketseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ketsillä | ketseillä |
| ablatiivi | ketsiltä | ketseiltä |
| allatiivi | ketsille | ketseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ketsinä | ketseinä |
| translatiivi | ketsiksi | ketseiksi |
| abessiivi | ketsittä | ketseittä |
| instruktiivi | – | ketsein |
| komitatiivi | – | ketseine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ketsi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- ketsi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5