kettinki
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈket̪ːiŋki/
- tavutus: ket‧tin‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kettinki | kettingit |
| genetiivi | kettingin | kettinkien (kettinkein) |
| partitiivi | kettinkiä | kettinkejä |
| akkusatiivi | kettinki; kettingin |
kettingit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kettingissä | kettingeissä |
| elatiivi | kettingistä | kettingeistä |
| illatiivi | kettinkiin | kettinkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kettingillä | kettingeillä |
| ablatiivi | kettingiltä | kettingeiltä |
| allatiivi | kettingille | kettingeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kettinkinä | kettinkeinä |
| translatiivi | kettingiksi | kettingeiksi |
| abessiivi | kettingittä | kettingeittä |
| instruktiivi | – | kettingein |
| komitatiivi | – | kettinkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kettingi- | |
| vahva vartalo | kettinki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaankkurikettinki, lumikettinki, pyöränkettinki
Aiheesta muualla
muokkaa- kettinki Kielitoimiston sanakirjassa