kiehahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kiehahdus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkie̯hɑhdus/
- tavutus: kie‧hah‧dus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiehahdus | kiehahdukset |
| genetiivi | kiehahduksen | kiehahdusten kiehahduksien |
| partitiivi | kiehahdusta | kiehahduksia |
| akkusatiivi | kiehahdus; kiehahduksen |
kiehahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiehahduksessa | kiehahduksissa |
| elatiivi | kiehahduksesta | kiehahduksista |
| illatiivi | kiehahdukseen | kiehahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiehahduksella | kiehahduksilla |
| ablatiivi | kiehahdukselta | kiehahduksilta |
| allatiivi | kiehahdukselle | kiehahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiehahduksena | kiehahduksina |
| translatiivi | kiehahdukseksi | kiehahduksiksi |
| abessiivi | kiehahduksetta | kiehahduksitta |
| instruktiivi | – | kiehahduksin |
| komitatiivi | – | kiehahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiehahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiehahdus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kiehahtaa (kiehahd- + -us)
Käännökset muokkaa
1. kiehahtaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kiehahdus Kielitoimiston sanakirjassa