kieliläinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
kieliläinen
- Kieliin kuuluva tai liittyvä, Kielistä kotoisin oleva.
Käännökset muokkaa
1. Kieliin kuuluva tai liittyvä, Kielistä kotoisin oleva.
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Substantiivi muokkaa
kieliläinen (38)
- Pysyvästi Kielissä asuva henkilö.
- Syntyperältään kieliläinen.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieliläinen | kieliläiset |
genetiivi | kieliläisen | kieliläisten kieliläisien |
partitiivi | kieliläistä | kieliläisiä |
akkusatiivi | kieliläinen; kieliläisen |
kieliläiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieliläisessä | kieliläisissä |
elatiivi | kieliläisestä | kieliläisistä |
illatiivi | kieliläiseen | kieliläisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieliläisellä | kieliläisillä |
ablatiivi | kieliläiseltä | kieliläisiltä |
allatiivi | kieliläiselle | kieliläisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieliläisenä (kieliläisnä) |
kieliläisinä |
translatiivi | kieliläiseksi | kieliläisiksi |
abessiivi | kieliläisettä | kieliläisittä |
instruktiivi | – | kieliläisin |
komitatiivi | – | kieliläisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kieliläise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kieliläis- |
Käännökset muokkaa
1. Pysyvästi Kielissä asuva henkilö.
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |