Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

kieliläinen

  1. Kieliin kuuluva tai liittyvä, Kielistä kotoisin oleva.

Käännökset muokkaa

Substantiivi muokkaa

kieliläinen (38)

  1. Pysyvästi Kielissä asuva henkilö.
  2. Syntyperältään kieliläinen.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kieliläinen kieliläiset
genetiivi kieliläisen kieliläisten
kieliläisien
partitiivi kieliläistä kieliläisiä
akkusatiivi kieliläinen;
kieliläisen
kieliläiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kieliläisessä kieliläisissä
elatiivi kieliläisestä kieliläisistä
illatiivi kieliläiseen kieliläisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieliläisellä kieliläisillä
ablatiivi kieliläiseltä kieliläisiltä
allatiivi kieliläiselle kieliläisille
muut sijamuodot
essiivi kieliläisenä
(kieliläisnä)
kieliläisinä
translatiivi kieliläiseksi kieliläisiksi
abessiivi kieliläisettä kieliläisittä
instruktiivi kieliläisin
komitatiivi kieliläisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kieliläise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kieliläis-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa