kieltänyt
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakieltänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kieltää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieltänyt | kieltäneet |
genetiivi | kieltäneen | kieltäneiden kieltäneitten |
partitiivi | kieltänyttä | kieltäneitä |
akkusatiivi | kieltänyt; kieltäneen |
kieltäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieltäneessä | kieltäneissä |
elatiivi | kieltäneestä | kieltäneistä |
illatiivi | kieltäneeseen | kieltäneisiin kieltäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieltäneellä | kieltäneillä |
ablatiivi | kieltäneeltä | kieltäneiltä |
allatiivi | kieltäneelle | kieltäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieltäneenä | kieltäneinä |
translatiivi | kieltäneeksi | kieltäneiksi |
abessiivi | kieltäneettä | kieltäneittä |
instruktiivi | – | kieltänein |
komitatiivi | – | kieltäneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kieltänee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kieltänyt- |