Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kieltävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kieltää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kieltävä kieltävät
genetiivi kieltävän kieltävien
(kieltäväin)
partitiivi kieltävää kieltäviä
akkusatiivi kieltävä; kieltävän kieltävät
sisäpaikallissijat
inessiivi kieltävässä kieltävissä
elatiivi kieltävästä kieltävistä
illatiivi kieltävään kieltäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieltävällä kieltävillä
ablatiivi kieltävältä kieltäviltä
allatiivi kieltävälle kieltäville
muut sijamuodot
essiivi kieltävänä kieltävinä
translatiivi kieltäväksi kieltäviksi
abessiivi kieltävättä kieltävittä
instruktiivi kieltävin
komitatiivi kieltävine

Aiheesta muualla muokkaa