kieltävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakieltävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kieltää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieltävä | kieltävät |
genetiivi | kieltävän | kieltävien (kieltäväin) |
partitiivi | kieltävää | kieltäviä |
akkusatiivi | kieltävä; kieltävän | kieltävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieltävässä | kieltävissä |
elatiivi | kieltävästä | kieltävistä |
illatiivi | kieltävään | kieltäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieltävällä | kieltävillä |
ablatiivi | kieltävältä | kieltäviltä |
allatiivi | kieltävälle | kieltäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieltävänä | kieltävinä |
translatiivi | kieltäväksi | kieltäviksi |
abessiivi | kieltävättä | kieltävittä |
instruktiivi | – | kieltävin |
komitatiivi | – | kieltävine |
Aiheesta muualla
muokkaa- kieltävä Kielitoimiston sanakirjassa