kielteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakielteleminen (38)
- teonnimi verbistä kiellellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kielteleminen | kieltelemiset |
genetiivi | kieltelemisen | kieltelemisten kieltelemisien |
partitiivi | kieltelemistä | kieltelemisiä |
akkusatiivi | kielteleminen; kieltelemisen |
kieltelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieltelemisessä | kieltelemisissä |
elatiivi | kieltelemisestä | kieltelemisistä |
illatiivi | kieltelemiseen | kieltelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieltelemisellä | kieltelemisillä |
ablatiivi | kieltelemiseltä | kieltelemisiltä |
allatiivi | kieltelemiselle | kieltelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieltelemisenä (kieltelemisnä) |
kieltelemisinä |
translatiivi | kieltelemiseksi | kieltelemisiksi |
abessiivi | kieltelemisettä | kieltelemisittä |
instruktiivi | – | kieltelemisin |
komitatiivi | – | kieltelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kieltelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kieltelemis- |