kiepahdus

Suomi

Substantiivi

kiepahdus (39)

kiepahtaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkie̯pɑhdus/
tavutus: kie‧pah‧dus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiepahdus	kiepahdukset
genetiivi	kiepahduksen	kiepahdusten kiepahduksien
partitiivi	kiepahdusta	kiepahduksia
akkusatiivi	kiepahdus; kiepahduksen	kiepahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiepahduksessa	kiepahduksissa
elatiivi	kiepahduksesta	kiepahduksista
illatiivi	kiepahdukseen	kiepahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiepahduksella	kiepahduksilla
ablatiivi	kiepahdukselta	kiepahduksilta
allatiivi	kiepahdukselle	kiepahduksille
muut sijamuodot
essiivi	kiepahduksena	kiepahduksina
translatiivi	kiepahdukseksi	kiepahduksiksi
abessiivi	kiepahduksetta	kiepahduksitta
instruktiivi	–	kiepahduksin
komitatiivi	–	kiepahduksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kiepahdukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kiepahdus-

Etymologia

verbi kiepahtaa (heikko vartalo kiepahd|a-) + johdin -us

Käännökset

1. kiepahtaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kiepahdus Kielitoimiston sanakirjassa