kieppuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakieppuminen (38)
- teonnimi verbistä kieppua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kieppuminen | kieppumiset |
genetiivi | kieppumisen | kieppumisten kieppumisien |
partitiivi | kieppumista | kieppumisia |
akkusatiivi | kieppuminen; kieppumisen |
kieppumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kieppumisessa | kieppumisissa |
elatiivi | kieppumisesta | kieppumisista |
illatiivi | kieppumiseen | kieppumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kieppumisella | kieppumisilla |
ablatiivi | kieppumiselta | kieppumisilta |
allatiivi | kieppumiselle | kieppumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kieppumisena (kieppumisna) |
kieppumisina |
translatiivi | kieppumiseksi | kieppumisiksi |
abessiivi | kieppumisetta | kieppumisitta |
instruktiivi | – | kieppumisin |
komitatiivi | – | kieppumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kieppumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kieppumis- |