Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kiepsahdus (39)

  1. kiepsahtaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkie̯psɑhdus/
  • tavutus: kiep‧sah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiepsahdus kiepsahdukset
genetiivi kiepsahduksen kiepsahdusten
kiepsahduksien
partitiivi kiepsahdusta kiepsahduksia
akkusatiivi kiepsahdus;
kiepsahduksen
kiepsahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kiepsahduksessa kiepsahduksissa
elatiivi kiepsahduksesta kiepsahduksista
illatiivi kiepsahdukseen kiepsahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiepsahduksella kiepsahduksilla
ablatiivi kiepsahdukselta kiepsahduksilta
allatiivi kiepsahdukselle kiepsahduksille
muut sijamuodot
essiivi kiepsahduksena kiepsahduksina
translatiivi kiepsahdukseksi kiepsahduksiksi
abessiivi kiepsahduksetta kiepsahduksitta
instruktiivi kiepsahduksin
komitatiivi kiepsahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiepsahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kiepsahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä kiepsahtaa (kiepsahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa