kiepsahteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiepsahteleminen (38)
- teonnimi verbistä kiepsahdella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiepsahteleminen | kiepsahtelemiset |
genetiivi | kiepsahtelemisen | kiepsahtelemisten kiepsahtelemisien |
partitiivi | kiepsahtelemista | kiepsahtelemisia |
akkusatiivi | kiepsahteleminen; kiepsahtelemisen |
kiepsahtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiepsahtelemisessa | kiepsahtelemisissa |
elatiivi | kiepsahtelemisesta | kiepsahtelemisista |
illatiivi | kiepsahtelemiseen | kiepsahtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiepsahtelemisella | kiepsahtelemisilla |
ablatiivi | kiepsahtelemiselta | kiepsahtelemisilta |
allatiivi | kiepsahtelemiselle | kiepsahtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiepsahtelemisena (kiepsahtelemisna) |
kiepsahtelemisina |
translatiivi | kiepsahtelemiseksi | kiepsahtelemisiksi |
abessiivi | kiepsahtelemisetta | kiepsahtelemisitta |
instruktiivi | – | kiepsahtelemisin |
komitatiivi | – | kiepsahtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiepsahtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiepsahtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi kiepsahdella + johdin -minen