kieputteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakieputteleminen (38)
- teonnimi verbistä kieputella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieputteleminen | kieputtelemiset |
| genetiivi | kieputtelemisen | kieputtelemisten kieputtelemisien |
| partitiivi | kieputtelemista | kieputtelemisia |
| akkusatiivi | kieputteleminen; kieputtelemisen |
kieputtelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kieputtelemisessa | kieputtelemisissa |
| elatiivi | kieputtelemisesta | kieputtelemisista |
| illatiivi | kieputtelemiseen | kieputtelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kieputtelemisella | kieputtelemisilla |
| ablatiivi | kieputtelemiselta | kieputtelemisilta |
| allatiivi | kieputtelemiselle | kieputtelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kieputtelemisena (kieputtelemisna) |
kieputtelemisina |
| translatiivi | kieputtelemiseksi | kieputtelemisiksi |
| abessiivi | kieputtelemisetta | kieputtelemisitta |
| instruktiivi | – | kieputtelemisin |
| komitatiivi | – | kieputtelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kieputtelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kieputtelemis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi kieputella + johdin -minen