kiertäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- henkilö, joka kiertää jotakin
- maankiertäjä
- henkilö, joka kiertää jonkin (myös kuvaannollisesti)
- Tietyöaidan kiertäjä ajoi märkään sementtiin.
- veronkiertäjä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkie̯rt̪æjæ/
- tavutus: kier‧tä‧jä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiertäjä | kiertäjät |
| genetiivi | kiertäjän | kiertäjien (kiertäjäin) |
| partitiivi | kiertäjää | kiertäjiä |
| akkusatiivi | kiertäjä; kiertäjän |
kiertäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiertäjässä | kiertäjissä |
| elatiivi | kiertäjästä | kiertäjistä |
| illatiivi | kiertäjään | kiertäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiertäjällä | kiertäjillä |
| ablatiivi | kiertäjältä | kiertäjiltä |
| allatiivi | kiertäjälle | kiertäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiertäjänä | kiertäjinä |
| translatiivi | kiertäjäksi | kiertäjiksi |
| abessiivi | kiertäjättä | kiertäjittä |
| instruktiivi | – | kiertäjin |
| komitatiivi | – | kiertäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiertäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kiertäjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10