kiertäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiertäminen (38)
- teonnimi verbistä kiertää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiertäminen | kiertämiset |
genetiivi | kiertämisen | kiertämisten kiertämisien |
partitiivi | kiertämistä | kiertämisiä |
akkusatiivi | kiertäminen; kiertämisen |
kiertämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiertämisessä | kiertämisissä |
elatiivi | kiertämisestä | kiertämisistä |
illatiivi | kiertämiseen | kiertämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiertämisellä | kiertämisillä |
ablatiivi | kiertämiseltä | kiertämisiltä |
allatiivi | kiertämiselle | kiertämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiertämisenä (kiertämisnä) |
kiertämisinä |
translatiivi | kiertämiseksi | kiertämisiksi |
abessiivi | kiertämisettä | kiertämisittä |
instruktiivi | – | kiertämisin |
komitatiivi | – | kiertämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiertämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiertämis- |