kiertelevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakiertelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kierrellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiertelevä | kiertelevät |
| genetiivi | kiertelevän | kiertelevien (kierteleväin) |
| partitiivi | kiertelevää | kierteleviä |
| akkusatiivi | kiertelevä; kiertelevän |
kiertelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiertelevässä | kiertelevissä |
| elatiivi | kiertelevästä | kiertelevistä |
| illatiivi | kiertelevään | kierteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiertelevällä | kiertelevillä |
| ablatiivi | kiertelevältä | kierteleviltä |
| allatiivi | kiertelevälle | kierteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiertelevänä | kiertelevinä |
| translatiivi | kierteleväksi | kierteleviksi |
| abessiivi | kiertelevättä | kiertelevittä |
| instruktiivi | – | kiertelevin |
| komitatiivi | – | kiertelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiertelevä- | |
| vahva vartalo | kiertelevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- kiertelevä Kielitoimiston sanakirjassa