kihahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kihahdus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkihɑhdus/
- tavutus: ki‧hah‧dus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kihahdus | kihahdukset |
| genetiivi | kihahduksen | kihahdusten kihahduksien |
| partitiivi | kihahdusta | kihahduksia |
| akkusatiivi | kihahdus; kihahduksen |
kihahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kihahduksessa | kihahduksissa |
| elatiivi | kihahduksesta | kihahduksista |
| illatiivi | kihahdukseen | kihahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kihahduksella | kihahduksilla |
| ablatiivi | kihahdukselta | kihahduksilta |
| allatiivi | kihahdukselle | kihahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kihahduksena | kihahduksina |
| translatiivi | kihahdukseksi | kihahduksiksi |
| abessiivi | kihahduksetta | kihahduksitta |
| instruktiivi | – | kihahduksin |
| komitatiivi | – | kihahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kihahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kihahdus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kihahtaa (kihahd- + -us)
Käännökset muokkaa
1. kihahtaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kihahdus Kielitoimiston sanakirjassa