kihnutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakihnutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkihnut̪us/
- tavutus: kih‧nu‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kihnutus | kihnutukset |
genetiivi | kihnutuksen | kihnutusten kihnutuksien |
partitiivi | kihnutusta | kihnutuksia |
akkusatiivi | kihnutus; kihnutuksen |
kihnutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kihnutuksessa | kihnutuksissa |
elatiivi | kihnutuksesta | kihnutuksista |
illatiivi | kihnutukseen | kihnutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kihnutuksella | kihnutuksilla |
ablatiivi | kihnutukselta | kihnutuksilta |
allatiivi | kihnutukselle | kihnutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kihnutuksena | kihnutuksina |
translatiivi | kihnutukseksi | kihnutuksiksi |
abessiivi | kihnutuksetta | kihnutuksitta |
instruktiivi | – | kihnutuksin |
komitatiivi | – | kihnutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kihnutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kihnutus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kihnuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kihnutus Kielitoimiston sanakirjassa