SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kiho (1)

  1. (puhekieltä) määräävässä asemassa oleva henkilö, pomo

ÄäntäminenMuokkaa

  • tavutus: ki‧ho

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiho kihot
genetiivi kihon kihojen
partitiivi kihoa kihoja
akkusatiivi kiho;
kihon
kihot
sisäpaikallissijat
inessiivi kihossa kihoissa
elatiivi kihosta kihoista
illatiivi kihoon kihoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiholla kihoilla
ablatiivi kiholta kihoilta
allatiivi kiholle kihoille
muut sijamuodot
essiivi kihona kihoina
translatiivi kihoksi kihoiksi
abessiivi kihotta kihoitta
instruktiivi kihoin
komitatiivi kihoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kihomato, isokiho

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kiho Kielitoimiston sanakirjassa