SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kiihkeys (40)[1]

  1. se, että on kiihkeä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkiːhkeys/ tai /ˈkiːhkey̯s/
  • tavutus: kiih‧ke‧ys / kiih‧keys

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiihkeys kiihkeydet
genetiivi kiihkeyden kiihkeyksien
partitiivi kiihkeyttä kiihkeyksiä
akkusatiivi kiihkeys;
kiihkeyden
kiihkeydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiihkeydessä kiihkeyksissä
elatiivi kiihkeydestä kiihkeyksistä
illatiivi kiihkeyteen kiihkeyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiihkeydellä kiihkeyksillä
ablatiivi kiihkeydeltä kiihkeyksiltä
allatiivi kiihkeydelle kiihkeyksille
muut sijamuodot
essiivi kiihkeytenä kiihkeyksinä
translatiivi kiihkeydeksi kiihkeyksiksi
abessiivi kiihkeydettä kiihkeyksittä
instruktiivi kiihkeyksin
komitatiivi kiihkeyksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

sanan kiihkeä vartalosta kiihke- ja suffiksista -ys

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40