kiikarointi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkiːkɑˌroi̯nt̪i/
- tavutus: kii‧ka‧roin‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiikarointi | kiikaroinnit |
| genetiivi | kiikaroinnin | kiikarointien (kiikarointein) |
| partitiivi | kiikarointia | kiikarointeja |
| akkusatiivi | kiikarointi; kiikaroinnin |
kiikaroinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiikaroinnissa | kiikaroinneissa |
| elatiivi | kiikaroinnista | kiikaroinneista |
| illatiivi | kiikarointiin | kiikarointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiikaroinnilla | kiikaroinneilla |
| ablatiivi | kiikaroinnilta | kiikaroinneilta |
| allatiivi | kiikaroinnille | kiikaroinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiikarointina | kiikarointeina |
| translatiivi | kiikaroinniksi | kiikaroinneiksi |
| abessiivi | kiikaroinnitta | kiikaroinneitta |
| instruktiivi | – | kiikaroinnein |
| komitatiivi | – | kiikarointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiikaroinni- | |
| vahva vartalo | kiikarointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. kiikaroiminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kiikarointi Kielitoimiston sanakirjassa