kiinaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiinaileminen (38)
- teonnimi verbistä kiinailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiinaileminen | kiinailemiset |
genetiivi | kiinailemisen | kiinailemisten kiinailemisien |
partitiivi | kiinailemista | kiinailemisia |
akkusatiivi | kiinaileminen; kiinailemisen |
kiinailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiinailemisessa | kiinailemisissa |
elatiivi | kiinailemisesta | kiinailemisista |
illatiivi | kiinailemiseen | kiinailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiinailemisella | kiinailemisilla |
ablatiivi | kiinailemiselta | kiinailemisilta |
allatiivi | kiinailemiselle | kiinailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiinailemisena (kiinailemisna) |
kiinailemisina |
translatiivi | kiinailemiseksi | kiinailemisiksi |
abessiivi | kiinailemisetta | kiinailemisitta |
instruktiivi | – | kiinailemisin |
komitatiivi | – | kiinailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiinailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kiinailemis- |