kiinnittänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kiinnittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiinnittänyt kiinnittäneet
genetiivi kiinnittäneen kiinnittäneiden
kiinnittäneitten
partitiivi kiinnittänyttä kiinnittäneitä
akkusatiivi kiinnittänyt; kiinnittäneen kiinnittäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiinnittäneessä kiinnittäneissä
elatiivi kiinnittäneestä kiinnittäneistä
illatiivi kiinnittäneeseen kiinnittäneisiin
kiinnittäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiinnittäneellä kiinnittäneillä
ablatiivi kiinnittäneeltä kiinnittäneiltä
allatiivi kiinnittäneelle kiinnittäneille
muut sijamuodot
essiivi kiinnittäneenä kiinnittäneinä
translatiivi kiinnittäneeksi kiinnittäneiksi
abessiivi kiinnittäneettä kiinnittäneittä
instruktiivi kiinnittänein
komitatiivi kiinnittäneine