kiistänyt

Suomi

kiistänyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiistänyt	kiistäneet
genetiivi	kiistäneen	kiistäneiden kiistäneitten
partitiivi	kiistänyttä	kiistäneitä
akkusatiivi	kiistänyt; kiistäneen	kiistäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiistäneessä	kiistäneissä
elatiivi	kiistäneestä	kiistäneistä
illatiivi	kiistäneeseen	kiistäneisiin kiistäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiistäneellä	kiistäneillä
ablatiivi	kiistäneeltä	kiistäneiltä
allatiivi	kiistäneelle	kiistäneille
muut sijamuodot
essiivi	kiistäneenä	kiistäneinä
translatiivi	kiistäneeksi	kiistäneiksi
abessiivi	kiistäneettä	kiistäneittä
instruktiivi	–	kiistänein
komitatiivi	–	kiistäneine