Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kiitäjä (10)

  1. jokin, joka kiitää
  2. yksikkö heimon nimestä kiitäjät (Apodidae)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkiːt̪æjæ/
  • tavutus: kii‧tä‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiitäjä kiitäjät
genetiivi kiitäjän kiitäjien
(kiitäjäin)
partitiivi kiitäjää kiitäjiä
akkusatiivi kiitäjä;
kiitäjän
kiitäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi kiitäjässä kiitäjissä
elatiivi kiitäjästä kiitäjistä
illatiivi kiitäjään kiitäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiitäjällä kiitäjillä
ablatiivi kiitäjältä kiitäjiltä
allatiivi kiitäjälle kiitäjille
muut sijamuodot
essiivi kiitäjänä kiitäjinä
translatiivi kiitäjäksi kiitäjiksi
abessiivi kiitäjättä kiitäjittä
instruktiivi kiitäjin
komitatiivi kiitäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiitäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aasiankiitäjä, alppikiitäjä, andienkiitäjä, boliviankiitäjä, brasiliankiitäjä, celebesinkiitäjä, filippiinienkiitäjä, haarakiitäjä, harmaaperäkiitäjä, horsmakiitäjä, huurreotsakiitäjä, iturinkiitäjä, juovakiitäjä, jymykiitäjä, jääkiitäjä, kafferikiitäjä, kalliokiitäjä, kapverdenkiitäjä, kastanjakiitäjä, kauluskiitäjä, kiitäjäperhonen, kongonkiitäjä, koskikiitäjä, kuohukiitäjä, kääpiökiitäjä, lepakkokiitäjä, liivikiitäjä, luotikiitäjä, lyhytpyrstökiitäjä, lännenkiitäjä, madagaskarinkiitäjä, madeirankiitäjä, metsäkiitäjä, mustakiitäjä, mäntykiitäjä, namibiankiitäjä, nepalinkiitäjä, nokikiitäjä, pahtakiitäjä, pallokiitäjä, palmukiitäjä, papuankiitäjä, piikkipyrstökiitäjä, piippukiitäjä, pikakiitäjä, pikikiitäjä, pikkukiitäjä, pussikiitäjä, putouskiitäjä, puukiitäjä, pääkallokiitäjä, sadekiitäjä, saotomenkiitäjä, savuvyökiitäjä, sepelkiitäjä, silkkikiitäjä, sokkokiitäjä, sokotrankiitäjä, suomukiitäjä, tepuinkiitäjä, tervakiitäjä, tuhkakiitäjä, töpökiitäjä, törmäkiitäjä, töyhtökiitäjä, vaaleakiitäjä, vuorikiitäjä, vyökiitäjä

Aiheesta muualla muokkaa