Substantiivi

muokkaa

kiitäjä (10)

  1. jokin, joka kiitää
  2. yksikkö heimon nimestä kiitäjät (Apodidae)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkiːt̪æjæ/
  • tavutus: kii‧tä‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiitäjä kiitäjät
genetiivi kiitäjän kiitäjien
(kiitäjäin)
partitiivi kiitäjää kiitäjiä
akkusatiivi kiitäjä;
kiitäjän
kiitäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi kiitäjässä kiitäjissä
elatiivi kiitäjästä kiitäjistä
illatiivi kiitäjään kiitäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiitäjällä kiitäjillä
ablatiivi kiitäjältä kiitäjiltä
allatiivi kiitäjälle kiitäjille
muut sijamuodot
essiivi kiitäjänä kiitäjinä
translatiivi kiitäjäksi kiitäjiksi
abessiivi kiitäjättä kiitäjittä
instruktiivi kiitäjin
komitatiivi kiitäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiitäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aasiankiitäjä, alppikiitäjä, andienkiitäjä, boliviankiitäjä, brasiliankiitäjä, celebesinkiitäjä, filippiinienkiitäjä, haarakiitäjä, harmaaperäkiitäjä, horsmakiitäjä, huurreotsakiitäjä, iturinkiitäjä, juovakiitäjä, jymykiitäjä, jääkiitäjä, kafferikiitäjä, kalliokiitäjä, kapverdenkiitäjä, kastanjakiitäjä, kauluskiitäjä, kiitäjäperhonen, kongonkiitäjä, koskikiitäjä, kuohukiitäjä, kääpiökiitäjä, lepakkokiitäjä, liivikiitäjä, luotikiitäjä, lyhytpyrstökiitäjä, lännenkiitäjä, madagaskarinkiitäjä, madeirankiitäjä, metsäkiitäjä, mustakiitäjä, mäntykiitäjä, namibiankiitäjä, nepalinkiitäjä, nokikiitäjä, pahtakiitäjä, pallokiitäjä, palmukiitäjä, papuankiitäjä, piikkipyrstökiitäjä, piippukiitäjä, pikakiitäjä, pikikiitäjä, pikkukiitäjä, pussikiitäjä, putouskiitäjä, puukiitäjä, pääkallokiitäjä, sadekiitäjä, saotomenkiitäjä, savuvyökiitäjä, sepelkiitäjä, silkkikiitäjä, sokkokiitäjä, sokotrankiitäjä, suomukiitäjä, tepuinkiitäjä, tervakiitäjä, tuhkakiitäjä, töpökiitäjä, törmäkiitäjä, töyhtökiitäjä, vaaleakiitäjä, vuorikiitäjä, vyökiitäjä

Aiheesta muualla

muokkaa