kikattava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kikattaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kikattava kikattavat
genetiivi kikattavan kikattavien
(kikattavain)
partitiivi kikattavaa kikattavia
akkusatiivi kikattava; kikattavan kikattavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kikattavassa kikattavissa
elatiivi kikattavasta kikattavista
illatiivi kikattavaan kikattaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kikattavalla kikattavilla
ablatiivi kikattavalta kikattavilta
allatiivi kikattavalle kikattaville
muut sijamuodot
essiivi kikattavana kikattavina
translatiivi kikattavaksi kikattaviksi
abessiivi kikattavatta kikattavitta
instruktiivi kikattavin
komitatiivi kikattavine