kiksauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiksauttaminen (38)
- teonnimi verbistä kiksauttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiksauttaminen | kiksauttamiset |
| genetiivi | kiksauttamisen | kiksauttamisten kiksauttamisien |
| partitiivi | kiksauttamista | kiksauttamisia |
| akkusatiivi | kiksauttaminen; kiksauttamisen |
kiksauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiksauttamisessa | kiksauttamisissa |
| elatiivi | kiksauttamisesta | kiksauttamisista |
| illatiivi | kiksauttamiseen | kiksauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiksauttamisella | kiksauttamisilla |
| ablatiivi | kiksauttamiselta | kiksauttamisilta |
| allatiivi | kiksauttamiselle | kiksauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiksauttamisena (kiksauttamisna) |
kiksauttamisina |
| translatiivi | kiksauttamiseksi | kiksauttamisiksi |
| abessiivi | kiksauttamisetta | kiksauttamisitta |
| instruktiivi | – | kiksauttamisin |
| komitatiivi | – | kiksauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiksauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiksauttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi kiksauttaa + johdin -minen