kiliseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakiliseminen (38)
- teonnimi verbistä kilistä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiliseminen | kilisemiset |
genetiivi | kilisemisen | kilisemisten kilisemisien |
partitiivi | kilisemistä | kilisemisiä |
akkusatiivi | kiliseminen; kilisemisen |
kilisemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kilisemisessä | kilisemisissä |
elatiivi | kilisemisestä | kilisemisistä |
illatiivi | kilisemiseen | kilisemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kilisemisellä | kilisemisillä |
ablatiivi | kilisemiseltä | kilisemisiltä |
allatiivi | kilisemiselle | kilisemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kilisemisenä (kilisemisnä) |
kilisemisinä |
translatiivi | kilisemiseksi | kilisemisiksi |
abessiivi | kilisemisettä | kilisemisittä |
instruktiivi | – | kilisemisin |
komitatiivi | – | kilisemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kilisemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kilisemis- |